Tänään asua miettiessäni katseeni nauliutui ihaniin Levi's revittyihin farkkushortseihin jotka ostin siis elokuussa ja ehdin käyttää vain kerran. Ette uskokaan miten paljon huomiota sain nuo päällä, naiset (ja todella useat miehet) eivät pystyneet pitämään katsettaan poissa! Jotkut jopa henkäilivät ja osoittelivat minua kavereilleen. Koska minulla oli tänä aamuna pieni "monday-blues" päällä (niinkun Petri ja minä tykkäämme sanoa), halusin vähän pönkittää oloani, joten päätin pukea nämä uskomattoman hyvännäköiset farkkushortsit. Kiitos satunnaisen baletti harrastukseni, minulla oli kaapissa ihonväriset trikoot jotka sain kivasti laitettua shortsien alle lämmittämään. Mahonginruskeat maiharit ja samansävyinen messenger laukku, valkoinen kauluspaita sekä harmaa-valkoraidallinen, hieman suurehko neule päälle ja asu oli valmis.
Oli sanomattakin selvää että keräsin paljon huomiota, koska kuten sanoin, nuo shortsit tekevät ihmeitä takamukselleni. Siinä sitten kävellessäni naisten lähes pyörtyessä ihastuksesta ympärilläni, osui katseeni erääseen surulliseen, surulliseen näkyyn. Mies jolla oli yllään tylsät khakihousut, joku kammottava laivastonsininen polyesteri-sekoitus takki ja aivan hirveät, mötikkämäiset kävelykengät. Pidätellessäni oksennusta tunsin myötätuntoa, sillä kaikkia ei vain ole siunattu pukeutumisen osaamisen lahjalla. Kävelin miehen luokse, annoin hänelle katseen joka sanoi "minä ymmärrän että se on joillekin vaikeaa" ja sanaakan sanomatta ojensin hänelle laukustani upean, sinisen ja violetin sävyillä leikittelevän kukonaskel kuvioisen FRAAS huivin. Nyökkäsin kannustavasti ja kävelin pois taakseni katsomatta. Tottakai se vähän kirpaisee kun ajattelee että maksoin huivista 24,95 euroa, mutta mulla on aina ollut sellainen auttava luonne, en voi sille mitään. Sitäpaitsi se ehkä jopa sopi hänen väritykseensä (tumman ruskeanharmaat, lähes mustat hiukset ja jäisen siniset silmät) paremmin kuin omaani. Kyllä se on totta, että antamisen ilo on joskus kaikista suurin.
Huomenna on suunnitelmissa mennä Petrin kanssa seinäkiipeilemään, kirjoittelen siitä sitten myöhemmin!<3
xoxo
Jarmo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti